Kuuntele nyt jo

Tapahtui vaimolleni ja minulle eräässä askartelutarvikkeita myyvän ketjun liikkeessä. Olimme kyseisessä liikkeessä leikkaamassa kartonkeja häissämme käytettäviin pieniin karkkiaskeihin. Kyseinen liike siis vuokraa välineitä tuntihinnalla ja saat itse tehdä ostamistasi materiaaleista tarvittavat paikan päällä. Meidän tapauksessa vuokrasimme sapluunan, jolla saa leikattua kartongeista pieniä laatikon aihioita.

No, siinä hiki päässä pakerrettiin, jotta saadaan tehtyä varatussa ajassa hommat, ettei tarvitse maksaa lisätunnista. Siinä kesken kaiken meitä lähestyy noin keski-iän paikkeilla oleva naikkonen ja kysyy minulta jonkun tuotteen paikkaa. Vastaan jossain määrin kohteliaasti (oli kiire, hiki, yms.) etten tiedä, en ole täällä töissä. Sanottakoon tähän väliin, että olimme normi vaatteissa, ulkovaatteet pöydän toisella laidalla ja reput lattialla pöydän vieressä, eli merkkejä oli kyllä ilmassa, ettemme kuulu kalustoon.
No ei siinä mitään, virheitä sallittakoon kaikille, paitsi tämä täti ei tietenkään osaa tai halua kuunnella, saati sisäistää viestiä, vaan uusii kysymyksen hieman tympääntyneeseen sävyyn kuorrutettuna kommenteilla että pitäisi minun nyt vähän ehtiä häntä auttamaan. Vastaan itsekin vähän penseämpään sävyyn etten todellakaan ole täällä töissä, eli en tiedä missä rouvan haluama tavara majailee.

Rouva tähän toteaa, että pitäisi maksavaa asiakasta nyt pystyä neuvomaan ja ottaa äänensävyn melkein kuin lapselle puhuisi, että nyt minun tulee lopettaa mitä olen tekemässä ja tulla auttamaan häntä kuten kuuluu. Vastaan etten edelleenkään ole henkilökuntaa ja että rouvan tulisi kääntyä jonkun työntekijän puoleen asiansa kanssa.

No, rouva hieman suutahtaa, sanoo pari painokelvotonta sanaa ja menee kassalla olevan myyjän luokse ja toteaa ykskantaan että haluaa tavata vastaavan, sen suurempia selittelemättä syytä. (Kassa oli noin 2 metrin päässä, ja rouvan äänenkäyttö kohdallaan joten kuulin keskustelun hyvinkin) Liikkeen vastaava myyjä tms. saapuu kassalle ihmettelemään kalapaliikkia, ja rouva tulee vastaavan kera luoksemme pirullinen ilme naamallaan ja alkaa sättiä meitä osaamattomiksi, saamattomiksi ja ties miksi, sekä paasaa suureen ääneen kuinka näin huonot työntekijät tulee välittömästi erottaa. Meuhkaamisen lomassa mulkoilemme vaimoni kanssa vuoroin toisiamme ja vuoroin tätä tätiä epäuskon vallassa, emmekä oikein pysty peittelemään huvittuneisuutta ja naurun purskahduksia, mikä tietenkin vain lisää asiakkaan pyhää vihaa meitä kohtaan.

Vastaava myyjä yrittää selittää samaa mitä itsekin olin yrittänyt sanoa, eli emme ole täällä töissä, vaan olemme vuokranneet pöydän tarpeitamme varten. Eihän se tietenkään meinaa mennä jakeluun, vaan aasi on päättänyt että olemme täällä töissä, piste.

Viimein, useiden selittelyjen jälkeen rouvalle valkenee kuin salama kirkkaalta taivaalta mitä hänelle on yritetty sanoa. Valaistumisen huomaa aasin naamalta siitä, että tämä menee lähes lakanan valkoiseksi. Möykkääminen loppuu kuin seinään ja tätä seuraa hetken täydellinen hiljaisuus. Hiljaisuutta sävyttää helakka puna joka nyt nousee tätykän kasvoille. Rouva katsoo parhaaksi liueta paikalta mahdollisimman ripeästi. Hän kääntyy kannoillaan sanomatta enää sanaakaan ja painelee, naama nyt jo helakan punaisena, ulos ovesta ja katoaa kadun vilinään. Hänen peräänsä jää suu auki katsomaan minä, vaimoni, myymälän vastaava, kassa sekä suurin osa liikkeen muista asiakkaista.

Järkytyksestä toivuttuaan myymälän vastaava pyytää meiltä huvittuneena anteeksi tapahtunutta ja antaa meille lisäaikaa töitämme varten.

Kirjoita kommentti

10 Kommenttia artikkelissa "Kuuntele nyt jo"

avatar
Järjestä:   uusin | vanhin | eniten ääniä
Maiski
Vieras

Olisin halunnut olla kärpäsenä katossa

Jalmari
Vieras

Tää oli hyvä. Piristi kummasti.

Erkkola
Vieras

Ms Piggy ostoksilla, arvaan minä 😀

Made
Vieras

Jotenkaan ei yllättänyt, että tädin suusta ei kuulunut minkäänlaista anteeksipyyntöä, vaan vastaavan myyjän piti tehdä se hänen puolestaan.

myyjä vaan hei
Vieras
Minullekin käynyt niin ettei asiakas kuuntele kun yritän kaupassa sanoa että “en ole täällä töissä.” Vaikka ymmärrän kyllä jos vaatteeni joskus hämäsivät koska kävin usein ruokatunnilla työvaatteissa kaupassa ostamassa lounaan (tosin niin käy kyllä raksamiehetkin, toimistotyöläiset yms ja tuskin heitäkään kukaan sekoittaa kaupan henkilökuntaan. Tai ei sitä tiedä…). Mutta muutama kerta kävi niin että olin valitsemassa itselleni evästä kun paikalle pyyhältää kaupan asiakas kysyen apua enkä meinannut suunvuoroa saada että olisin saanut sanotuksi “anteeksi mutta en ole töissä täällä”. Sanottakoon vielä että kauppa jossa kävin oli pieni ruokakauppa, omat työvaatteeni olivat suorat mustat housut, oranssi paita ja neuletakki sekä oranssi… Lue lisää »
Karhu
Vieras

“Kerran puhuin kännykkääni kun joku kaupan asiakas tuli viereen narisemaan että ”onpa törkeää kun työntekijät puhuvat työajalla kännykässä”…”
->
Tuollaiselle aasihäirikölle olisi niin kiva tokaista jotain vastaavaa: “Onpa törkeää, että lounastaukoani häiriköidään mölisemällä vieressä turhuuksia.”

Onhan näitä
Vieras

Onhan näitä puusilmiä ja kovakorvia. Minä olin kerran ruokakaupassa ostoksilla, käsivarrellani keikkui ostoskori ja ylläni oli valkoinen kesämekko, joka ei edes etäisesti muistuttanut työntekijöiden paita, housut ja liivi -yhdistelmää, mutta siitä huolimatta yhden naisen oli äärimmäisen vaikea uskoa, että minä olen toden totta vain asiakas, enkä myyjä 🙂

aaa
Vieras

Miksi tyypit eivät tee näistä rikosilmoituksia kunnianloukkauksesta?

Sanna
Vieras
Vuosi sitten olin sijaisena isossa päiväkodissa meidän pienemmän Pk:n ollessa kiinni joulun ajan. Olin työpäivän jälkeen ostamassa itselleni ns halppis-ketjun kaupasta pyjamaa. Pk:ssa meille kaikille oltiin laitettu nimet maalarinteipillä paitaan käytännön syistä. Nuhjaantunut teipinpalanen oli vahingossa jäänyt paitaani työpäivän jälkeen kiinni. Olin siis penkomassa pyjama tms pinoa kaupassa, kuulokkeet korvilla, kuuma toppatakki käsivarsillani, kun yhtäkkiä tajusin jonkun puhuttelevan minua vaatepinon toisella puolella. Otin hölmistyneenä kuulokkeet pois korvilta. Ko aasiakas alkoi kyselemään multa kaupan valikoimista jotain. Tokaisin reippaalla äänellä, etten ole siellä töissä, vaan asiakas. “Mutta sullahan on toi nimilappu”. Nimilappu? Töhnäinen teipinpalanen on nimilappu? Anna mun kaikki kestää. Aasiakas ei… Lue lisää »
Tidtabell
Vieras

Itselle on käynyt usean, usean kerran että eri liikkeissä luullaan myyjäksi. Tämä on lähes aina johtunut siitä, että minulla on ollut raidallinen kauluspaita päällä. Eikä siis asiaa paranna vaikka olisi aivan erivärinen kauluspaita kuin myymälän työntekijöiden tai saati se että kauluspaita olisi kunnollista materiaalia eikä mikään työvaateversio.
No olen tässä ominaisuudessa myynyt kahvia, mikron, meikkiä, viiniä jne. Kyllä sitten aina myös pyydetty anteeksi, kun olen huomauttanut, että en tosin ole myyjä, mutta ihan tavallisena tyyppinä neuvon.

wpDiscuz