Mites se palautusoikeus menikään?

Tapaus 1:

Miesasiakas kävelee talvitakki päällä vaatekauppaamme.

Asiakas: Mä haluaisin palauttaa tän takin.
Minä: Öö siis sähän käytät sitä?
A: Niin, mut tää on mulle liian iso. Mä haluisin vaihtaa tän pienempään.

Kerron, kuinka vaihto- ja palautusoikeus koskee vain käyttämättömiä tuotteita, mikäli niissä ei ole valmistusvirhettä. Asiakas vain jankkaa ”mut ku tää on liian iso…” Lopulta ymmärtää lopettaa ja poistua kun kysyn, että haluaisitko itse ostaa vaatekaupasta täyteen hintaan takin, jota joku muu on jo käyttänyt. Ei vaatekauppa ole mikään kirpputori.

Tapaus 2:

Naisasiakas: Mä haluaisin palauttaa nää farkut.
Minä: *otan pussista esiin mustat farkut, jotka aivan täynnä valkoisia koiran karvoja*
M: Mä en valitettavasti voi ottaa näitä vastaan, nämä ei ole enää myyntikuntoiset.
A: *tuohtuu* No ei niissä ole kuin vähän karvoja! Nehän saa helposti tuolla tarrarullalla irti!!

Selitän, että vaikka karvat saisikin pois housuista, en voi niitä laittaa enää myyntiin. Entä jos ne ostaisikin joku pahasti koirille allerginen? En voi käsittää, miten joku edes kehtaa tulla pyytämään rahoja takaisin aivan lemmikin karvoissa olevasta tuotteesta. Jos kotisi on vuorautunut lemmikin karvoilla, pidä ostamasi tuote suljetussa pussissa, jos et ole varma, aiotko sen pitää. Mietityttää vaan, että millaisissa oloissa ihmiset oikein asuvat jos käyttämättömät housutkin saa aivan karvoihin vuorokaudessa.