Omituisia toiveita

Kaikenlaista sitä kassalla saa kuulla, yleensä haukkuja. Kaupat yrittävät tyydyttää asiakkaansa tarpeet, mutta joskus se vain on todella vaikeaa, ellei mahdotonta:

”Missä teillä on suomalainen kaakao?” (Niin siis MIKÄ?) ”Meillä ei käytetä kuin kotimaista, kyllä on huono kauppa teillä, kun ei edes kaakaota löydy!” Ja kyllä, hän kaipasi ihan Suomessa kasvatettua kaakaota. Valitettavasti en tätä kyennyt hänelle tarjoamaan. Toivottavasti löysi kilpailijalta, kuten uhkasi hakevansa, onnea matkaan.

”Hyllyssä on ihan liikaa tavaraa! Nehän valuu kaikki lattialle! Mene nyt itse katsomaan.” Jaa, minä kun luulin että tavaraa ei voi olla liikaa, ja että sen tavaran puuttuminen on huono juttu. Ja kyllä kävin katsomassa, ei siellä ”ylitäyttöäkään” ollut, eikä mitään lattialle valunut??

”Onko teillä päärynöitä, mistään en löydä??” Näin siis eräs mies, kun seisoi naama melkein kiinni hyllyssä. Ja ihan ja nimenomaan päärynöiden kohdalla. Pää pyöri kuin säkkärä, mutta eteensä ei katsonut, vaikka sanoin että siinähän ne ovat. Kädestä pitäen sitten näytin, kun ei löytynyt, naurettiin päälle kumpikin. 🙂

Täytän hyllyjä, ja asiakas tulee kädessään tuote ”ONKO TÄMÄ FARIINISOKERIA?” Sanoin sen olevan (kyljessähän se luki, mutta ajattelin, että ehkä herralla oli näkö heikentynyt), ja asiakas lähti kassalle päin. Hetken kuluttua tämä palaa ja huutaa, että ”TÄMÄHÄN ON FARIINISOKERIA, OLETKO IHAN PÖNTTÖ!” … Niinhän juuri sanoin sen olevan? Kuulossakin vikaa?

Asiakas tulee tyrmistyneenä luokseni, ja ilmoittaa haluavansa reklamoida. Kysyin, että mikä hätänä. ”Haluan reklamoida näistä teidän kanoista! (Tunkee lähes suuhuni asti pakkauksen, ja hän siis oli meillä sillä hetkellä ostoksilla, ja tuote oli meiltä hyllystä. ’Reklamaatio’ ei olisi se termi, jota käyttäisin…) EIHÄN NÄITÄ OLE MARINOITU KUNNOLLA, tuossa keskellä vain on pieni tahra marinadia!” Ravistin hieman pakettia, että kyllähän sitä on, luultavasti kun koneellisesti tuote pakataan niin marinadia vain pursotetaan yhteen kohtaan eikä sen enempää levitellä, mutten tarkemmin osaa sanoa mahdollista syytä. ”Mutta eihän se säily ilman marinadia, ei kaikkea p**kaa tarvitse hyllyssä pitää, nämähän on valmiiksi pilalla…” ja jatkuu, jatkuu ja jatkuu. Kävimme pitkän keskustelun kylmäketjuista ja lihatuotteiden säilyvyydestä, mutta ei tainnut upota, ettei se säilyminen marinadista ole kiinni… Ehdotin, että hyllyssä saattaisi olla sellainenkin paketti, jossa marinadia on koko tuotteella, mutta sain vain kuulla koko erän olevan p**kaa. Mitäpä siihen sitten sanoa.

Kassalle saapui ostoksineen ja kahden hyvin vilkkaan lapsen kanssa väsyneen oloinen äiti, jolla oli todellakin molemmat kädet täynnä sekä tavaroista että lapsista. Lapset hyörivät ja pyörivät ja vinkuivat ostamaan sitä sun tätä (perussettiä), ja äiti kieltäytyi kaikesta. Vanhempi lapsista (ehkä 6-8 v?) oli erityisen kiinnostunut kassan vieressä olevissa standyistä, joissa oli koulutarvikkeita, ja erityisesti älypuhelimen muotoisista pyyhekumeista. Äiti kieltäytyi ostamasta mitään, ja alkoi maksaa ostoksiaan, kun lapsi alkoi tunkea vaivihkaa kumia taskuunsa. Siinä seurailtuani sitten huomautin, että ”hei sälli, mihinkäs se kumi on oikein menossa?” Tästä äiti kiehahti, että ”MEIDÄN SANNI-JUUTERI (nimi muutettu) EI OLE MIKÄÄN POIKA” (lyhyt tukka, ilman paitaa ja autot-shortsit nyt valitettavasti huijasivat minua). Kylmästi totesin, että minulle aivan sama, minkä ikäinen tai kumpaa sukupuolta edustaa, mutta varastaminen ei kuulu yleisiin käytöstapoihin (TOIVOTTAVASTI!). Kyllä siinä äiti muuttui punaiseksi, pyysi anteeksi(wau!), pakkasi ostoksensa ja osasi jopa torua, ettei näpistää saa. Pitkän tauon pitivät meillä käymisestä, toivottavasti saivat lapset vähän oppia kauppakäytöksestä. Ja todella pahoitteluni, että lapset ovat saman mallisia vaatteet päällä, lapsen saa pukea tai lapsi saa pukeutua minun puolestani juuri niin kuin tuntuu, mutta ei sitä henkilökohtaisesti tarvitse ottaa, jos ulkopuolinen ei vaikka vaaleanpunaisissa rattaissa olevaa, keltaisiin puettua vauvaakaan tunnista pojaksi. Tai ehkä itse lapsettomana olen vain sokea tällaiselle. 😉

Joku mielensäpahoittaja tänne kuitenkin eksyy, niin voin kertoa, etten enää työskentele elintarvikkeiden kanssa kaupassa, joten turha tulla vinkumaan, että vaihda työpaikkaa. Erotiikkaliikkeessä(!) käy huomattavasti iloisempia asiakkaita, eivätkä he pura turhautumistaan meihin myyjiin. 😉