Ongelmia korttien kanssa
Asiakkaana on iäkäs rouva. Kaikki on mennyt hyvin, kunnes olen lyönyt kaikki ostokset kuitille, ja ilmoitan loppusumman.
Minä: Ne olisi 50,75 € kiitos.
** asiakas on laittanut kanta-asiakaskorttinsa paikalleen lukulaitteeseen **
Asiakas: Kun minä maksan, niin silloinhan painetaan ”Debit”-nappia?
M: Kyllä, juurikin siitä.
A: Pahus, minä kun en muista pin-koodia ollenkaan
M: Mikäli teillä on henkkareita matkassa, kuten ajokortti, niin niitä vilkaistuani voimme ohittaa pin-koodin
A: Joo,toki!
** Pin-koodin syöttö ohitetaan ja ojennan kuitin asiakkaalle todeten, että asia oli sillä selvä, mutta asiakkaan ilme on hämmästynyt. **
A: Mutta…Enhän minä MAKSANUT vielä??!
M: Maksu onnistui kyllä, ja tämä oli sillä selvä, pin-koodin ohitettuamme maksu otettiin kortin tililtä.
A: Minä käytän tätä korttia VAIN niiden pisteiden kerryttämiseen, enkä IKINÄ maksa tällä kortilla!
M: Mutta aikaisemmin varmistitte minulta, että maksaessahan painetaan sitä debit-napiia?
A: No totta kai minä painan debitiä kun maksan ostokset!!
** Asiakkaalla oli ilmeisesti joku kumma käsitys, että vaikka ostokset maksaisi käteisellä, niin silti pitää debit-komento syöttää kortinlukulaitteessa, enkä tiedä miksei asiakkaan hälytyskellot soineet aikaisemmin, kun pin-koodia alettiin syöttää. Alan välittömästi korjaamaan tilannetta. **
M: Pahoittelen virheestä. Pieni hetki, teen korjauskuitin, eikä siinä mene edes puolikasta minuuttia. Saan asian korjattua. Mutta tosiaan, kun pistetiä kerrytetään kyseisellä kortilla, niin lukulaitteesta painetaan sitä toista nappia, jonka kohdalla lukee ”pisteet”. Debit-nappia ei tarvitse painaa ollenkaan.
A: EI SIINÄ MITÄÄN SELLAISTA NAPPIA OLLUT, MINÄ KATSOIN.
** Asiakas on hyvin kiihtynyt ja asiakkaat jonossa katsovat kummallisin ilmein vuoron perään minua ja asiakasta. Luovutin tässä kohtaa enkä enempää vääntänyt asiasta asiakkaan kanssa, vaan jatkan korjauksen viimeistelyä. **
A: Minua ei kannata poika yrittää ohjata. Olen sellainen nainen ettei siitä kyllä tule yhtään mitään, kun joku niin koettaa tehdä!
Tämän jälkeen asiakas poistuu mitää sanomatta korkokengät kopsuen pois kaupasta.
– Herra myyja –
Tämä on juuri yksi niistä tuhansista tilanteista, jossa myyjän pitäisi omalla kysymyksellään varmentaa, ettei a(a)siakas tee mitään väärin.. Vaikka se vika tosiaan on siinä asiakkaassa, niin silti kaikki tulee myyjän syyksi, koska ei mekään kaikkia virheitä voida blokata.
Mielestäni myyjän ei tarvitse varmistella mitään, vaan jos asiakas on näin läpeensä tyhmä, niin häneltä voisi kerätä nuo kortit pois, niin ei sohlaa enää niiden kanssa.
Näin tyhmiltä henkilöiltä pitäisi kieltää itsenäinen kauppassakäynti.
”Minua ei kannata poika yrittää ohjata. Olen sellainen nainen ettei siitä kyllä tule yhtään mitään, kun joku niin koettaa tehdä!”
Harvinaisen rehellinen aasi.
Nämä on niitä asiakkaita, joille asiat eivät menisi perille kuin jonkin kurileirin kautta. Jos korttia ei osaa käyttää, mutta sellaisen haluaa, pitäisi homma hoitaa suorittamalla kurileiri, jossa käyttöä harjoitellaan. Jos ei mene perille, niin muutama sata etunojapunnerrusta saa ehkä tiedon uppoamaan kaaliin paremmin.