Pitäisi ilmeisesti olla ajatustenlukija
Olin yhdessä työvuorossa veikkauspisteellä, ja asiakkaaksi tuli ehkä noin 45 vuotias nainen. Hän ojensi minulle Loton ja Kenon tarkistettavaksi, ja pyysi samalla uusimaan Kenon ilta-arvontaan. Tarkistettuani kupongit, kysyin saako Loton heittää pois, johon asiakas vastasi myöntävästi. Näpyttelin uusitun Kenon hinnan kassaan (8e) ja sanoin asiakkaalle summan, johon hän tiuskaisikin, että ”eikös sen pitänyt olla 11e?” Katsoin hölmistyneenä asiakasta, joka ilmeeseeni vastaten tiuskaisi ”eikös se Lotto ollut 3e??” Kaivelin vanhan lottokupongin roskista ja uusin senkin. Asiakas maksoi, vetäisi kortin maksupäätteeltä, heilautti poninhäntäänsä ja lähti sanomatta sanaakaan.
Näitä tapauksia on sattunut aikaisemminkin, että asiakas iskee nipun kuponkeja kouraan sanomatta sanaakaan. Voisi sitä pienellä vaivalla mainita uusitaanko vai tarkistetaanko vai heitetäänkö kenties pois. Sitten kun erehtyy asiaa tiedustelemaan, saa vastaukseksi ylimielisen tiuskauksen. Täytyisi ilmeisesti alkaa opettelemaan ajatustenlukemista..
Niin perusjuttuu kun itekkin veikkausta myyn. Parhaita on nää kun tulee kaikki yhtenä pötkönä ”jookenoovitoseikuseiskatasooeuroviiskytpanoksellapäiväjayöarvontaajakolmetoistriviijaeikunkkujamukaanjakesto7päivää” sitten kun viimein saa oikeen lapun aikaseks ni aasiakas töräyttää ”ainii mul on tää veikkauskorttiki” RAAAAAAAHHHHHHH ja taas pitää näpytellä kaikki uusiks
Vissiin sitä varten kysytään sitä korttia ETUKÄTEEN.
Useimmissa tapauksissa asiakas vastaa myyjän tervehtimiseen aloittamalla tuon litannian sanomisen. Siinä on paha kysyä Veikkaus-korttia etukäteen. Minulla on se tapa, että näissä tapauksissa keskeytän asiakkaan kysymällä Veikkaus-korttia heti kun aloittavat tuon litannian.
Toki jos asiakas ilmaisee Veikkaus-halukkuutensa ennen litannian aloittamista, niin tuo mahdollistaa Veikkaus-kortin kysymisen keskeyttämättä asiakasta. Sitten on se äärimmäisen pieni vähemmistö asiakkaista joilla henkinen kapasiteetti riittää Veikkaus-kortin oma-aloitteiseen antamiseen tapahtuman alkajaisiksi.
No eipä ole yks eikä kaks kertaa käynyt kun on ottanut veikkauksia ja sanonut että neljä riviä viikinkiä, niin ennenku kerkii sanoon että olisi tää veikkauskorttikin niin myyjällä on jo lappu kädessä kun on salamana sen lyönyt koneeseen. Siinä sitten saa hätäilynsä takia tehdä samat uudelleen….
Toisaalta jos asiakas rupeaa luettelemaan millaista peliä hän haluaa, eikä anna ensiksi Veikkaus-korttia, niin asiakas tässä ilmaisee ettei hänellä ole Veikkaus-korttia. Veikkaus-kortti annetaan aina ensiksi ja vasta sitten aloitetaan luettelemaan peliä. Tämä siksi, että Veikkaus-kortti luetaan koneeseen ennen kuin aloitetaan näppäilemään peliä. Nämä ovat itsestäänselvyyksiä kaikille niille, jotka ovat pelanneet Veikkausta kortin kanssa vähintään yhden kerran.
Tietysti kokeneet myyjät tiedostavat miten tyhmiä asiakkaat ovat ja kysyvät Veikkaus-korttia heti aluksi tai keskeyttävät asiakkaan litannian kysyäkseen sitä.
—–
Sama homma kauppojen bonus-korttien kanssa: Sen pitäisi olla itsestään selvyys, että Bonus-kortti menee ensiksi ja sitten vasta maksu. Joten on loogista kaivaa ensiksi bonus-kortti ja sitten vasta maksuvälineet.
Helppoahan se on jälkikäteen se tosite lyödä Veikkaus-kortille… Mikä ongelma?
Sama kun asiakas maksaa kortilla jossa on pankki ja luotto. Kun kysäisee että kumpi puoli niin tiuskaisuna yleensä saa ”no pankki!!!”… se vaan että kun siellä on niitäkin jotka haluaa maksaa sillä luotolla (pieni osa mutta silti)… tässäkin asiassa asiakkaiden mielestä pitäisi ajatustenlukutaito olla hallinnassa.
Yleensä helppo tapa on kysyä, että ”varmaankin pankilla?” Toki niitäkin löytyy, joille edes tämä ajatuksenluvun taso ei riitä, mutta tuo vähentää ’törmäyksiä’.
Mutta sitten joku voi pahoittaa mielensä kun oliskin halunnut maksaa luotolla. Aasiakkaiden kanssa mikään ei toimi sääntöjen mukaan!
Näinpä juuri.. kokeilin kerran päivän kysymällä ”laitetaanko pankkipuolelle?”. Mielensäpahoittajia löytyi (mukana pari mukavaa raivoavaa aasiakasta) kun oletin ensisijaisesti että maksavat pankilla…
Pera: kommenttini liittyi yleisesti maksamiseen. Tiedän kyllä että veikkauksen pelejä ei voi ostaa luotolla.
Kuvittelisin asiaa helpottavan uskomattoman paljon sellainen pienen pieni fakta että Veikkauksen pelejä ei saa pelata luotolla. Jos tämä kommenttisi nyt liittyi edes alkuperäiseen tarinaan.
Tai kun tullaan uusimaan kuponkeja ja kysäisee, että tarkistetaanko voitot? NO eihän niitä tarvi tarkistaa kun ne menee tilille!
Sitten kun uusit niitä kuponkeja,etkä kysy voittojen tarkistamista, NO ETKÖ SINÄ niitä tarkistanut!
Tai selostetaan monet veikkaukset niinkuin pikakiväärin suusta mitä otetaan, ennenkuin kerkeät edes veikkauksen masiinaa näpäyttää tulille… muistappa siinä joo..
Tai täytetään kuponki päin peetä, jota pitäisi osata tulkita kaikkien kohdalla, kun ei mene läpi koneesta, niin EI mene.
Tai epäillään, että käyttäjä hallitsee konetta voittojen suhteen…pitää olla voitto!, minä tarkistin sen(sanoo aasiakas), no ei ole! Menen muualle tarkistuttamaan, sanoo aasiakas..heh heh, luuleeko se että eri masiinat antaa eri tavalla voittoja?!
Meille ainakin aikanaan opetettiin, että jos asiakas pyytää uusimaan pelin, se tarkistetaan aina pyytämättäkin. En tiedä onko ohjeistus muuttunut, onhan siitä sentään jo 10 vuotta, kun kaupassa olin töissä.
Asiakaspalvelussa, kuin asiakaspalvelussa pitäisi todellakin olla ajatusten lukija. Taannoin syystä X jouduin kysymään aasikkaan henkilökohtaista puhelinnumeroa. Aasiakas kaivaa työpaikkansa puhelinnumeron. ”Ei se käy, tarvitsen Teidän henkilökohtaisen puhelinnumeron”.
Sitten se numero luetellaan juurikin konekivääritahdilla, että joudun kysymään noin viidesti, ennen kuin saan koko numeron kirjoitettua ylös asiallisesti. Mikä siinä on, ettei voi kerrasta kertoa kunnolla asiaansa. Nopeuttaisi palvelua ja pääsisi aasiakaskin jatkamaan päiväänsä nopeammin. *huoh*