Tiiän ettet oo töissä mutta…
Oon töissä ison kauppaketjun supermarketissa ulkomailla ja näitä tarinoita riittää. Meillä on hieman erilaista kuin Suomen kaupoissa mutta aasiakkaita riittää vaikka muille jakaa…
Ärsyttäväksi koen kun töitten jälkeen laukku olalla ja kori kädessä kuljen kaupassa ostamassa ruokaa kotiin ja asiakkaat pysäyttävät kysymään apua ties mihin. Se ei haittaa jos joku kysyy että missä jokin on ja ei huomaa etten ole töissä mutta välillä on näitä ”Huomaan ettet oo töissä mutta voisitko auttaa?”
Ei oikeastaan voi sanoa ei. En ymmärrä mikä siinä on että ei voi kysyä joltakin töissä olevalta (meidänkin kaupassa tosi monta työntekijää) etenkin kun näkee että selkeästi teen omia ostoksia.
Toinen on tänään tapahtunut. Asiakas pyysi vaihtaa rahaa ja meillä ei ole lupaa vaihtaa koska täällä tapahtuu paljon huijauksia juurikin rahan vaihdossa. Sanoin kohteliaasti että; ”anteeksi, en saa vaihtaa rahaa tällä kassalla”. Tämä mies sitten saman tien räjähti ja huusi; ”En enää koskaan tule ostoksille teidän kauppaan” ja hyvä ettei juossut ulos. Olin häkeltynyt mutta mieli teki todeta että ”terve menoa” tämän miehen perään.
Ja sitten on näitä asiakkaita jotka vielä ”tämä kassa on suljettu” kyltin jälkeen yrittävät laittaa ostoksiaan sille kassalle ja kun sanon että ”anteeksi, olen sulkemassa” joko haukkuvat pystyyn tai kysyvät että ”voisitko nyt ees nää mun ostokset pistää läpi?”. En voi koska se ei ole joko minusta kiinni tai olen lähdössä kotiin.
Aikaisemmin olin töissä kahvilassa jossa tehtiin myös ruokaa ja välillä oli asiakkaita jotka ruuan saatuaan eivät alkaneetkaan syömään ja 15min jälkeen aloitettuaan ruokailun tulevat sanomaan että ruoka on kylmää ja saisivatko he uuden aterian/rahat takaisin. Ja myös näitä jotka söivät ateriansa ja valittivat kun oli enää vähän jäljellä ja vaativat uutta annosta ja rahojaan takaisin ties mistä ihmeen syystä.
Ja eräs nainen nosti metelin siitä että veloitimme 20 senttiä extra voinapeista (ihmiset ottivat niitä älyttömiä määriä ennen tätä) ja hän olisi halunnut voita ruoka-annokseensa. Sanoi ettei aio maksaa ja vaati saada nähdä esimiehen lopulta, kaikki vain 20 sentin takia!
Viimeisenä päivänäni tässä kahvilassa (joka oli supermarketin yläkerrassa) eräs asiakas taas uhkasi minua sillä että menee valittamaan minusta esimiehelle koska haarukoihin ja veitsiin jäi tiskikoneen jäljilta aina ns. Vesitahroja kuivuessa. Meillä ei siis kiilloitettu niitä, pestiin vain kahdesti koska tämä paikka oli ihan normaali halpa lounaspaikka/kahvila. Ihan kuin se olisi minun vikani että veden kuivuessa jää niistä jälkiä. Totesin tälle herralle että alakerran infopisteessä hän voi jättää palautteensa minusta jos niin haluaa tehdä. En tiedä tekikö hän ilmoituksen vai ei mutta jos teki oli siinä varmasti nauramista työntekijöillä.
Välillä mietin olenko oikealla alalla kun on tullut haukutuksi tai kuunnellut huutoa mutta rakastan kyllä olla töissä asiakaspalvelussa ja aina on onneksi niitä ihania asiakkaitakin jotka pelastavat päivän.
Ei mulla muuta mutta kiva lukea tuollaista tekstiä jossa ei ole pilkkua käytetty ei sillä että asiaa kerrottiin vaan sillä että oli tosi vaikee lukea varsinkin kun oli kaikki yhtenä litaniana mikä harmitti kun muuten oli ihan asiallista asiaa.
Onhan toi nyt ihan lukukelpoista, vaikka sinne, tänne, ehkä pilkun, tai kaksi, olisi voinut lisätä.