Toisen liikkeen aasiakas

Sesonkimyyjänä kirjakaupassa tapahtuu kaikenlaista, yleensä positiivista, mutta niitä huonoja tilanteitakin sattuu. Tämä tuli täysin puskista.

Aasiakas-nainen, ilmeisesti jo eläkeikäinen, oli käyskennellyt kassa-alueella jo pidemmän aikaa, välillä ilmestyi paikalle, välillä katosi, jätti jotain kassalle ”pitoon”, kunnes tulee takaisin. Hän sattui sitten kohdalleni maksuaikeissa ja alkoi kysellä ”pitoon” jättämäänsä kalenterin täydennyssivustoa. Piippasin kalenterisivut ja hänen ojentamansa kortin joka välissä, myös kantiskorttia tiedustellessa sain kuulla, kuinka hän on kilpailijan entinen työntekijän ja kuinka hän tässä välissä kerkesi käydä kuuntelemassa sitä-ja-tätä-kirjailijaa ja kuinka ihana mies kirjailija oli ja kuinka hän oli kilpailijalta ostanut kirjan paljon halvemmalla – vain palatakseen meille ostamaan kalenterin. Tämä oli hänen palveluksensa meille, kanta-asiakaskorttia hän ei suostunut edes harkitsemaan, ja pisteli joka väliin sanontoja kuten ”nyt sinun sydämesi särkyy, mutta olen sen toisen kaupan kanta-asiakas” ja niin edelleen.

En ymmärrä yhtään, mitä seuraavaksi tapahtui, sillä olin kuunnellut rouvan juttuja ja kohteliaasti kommentoinut pisteliäisiin huomautuksiin, koska kun maksu oli suoritettu ja hymyilin jo nopeasti jonossa seuraavalle olevalle asiakkaalle, rouva alkoi kertoa ”tarinaa”. Hän jopa kääntyi jonossa seuraavalle viittoen ja sanoi: ”Ettekö te voi mennä tuonne toiselle kassalle [jossa oli siis jonoa], minulla on tässä tarina kesken.” Minusta tämä oli luokatonta suhteessa siihen, että hänen takanaan oli ylipäätään jonoa, ja koska ”tarina” ei tässäkään vaiheessa lakannut, vaan jatkui, sanoin napakasti seuraavalle: ”Tulkaa vain.” Ja oletin kyllä, että rouva olisi jatkanut tarinaansa siinä sivussa, tilaa kyllä oli.

Tämä ei hänelle sopinut. Sen sijaan hän kommentoi aika lailla sanasta sanaan näin: ”Minulla olisi ollut hyvä tarina. Jos sinulla ei ole aikaa keskustella asiakkaan kanssa, niin aika huonosti olet. Minä hoidan vastaisuudessa asiani [kilpailijan kaupassa].” Hän otti korttinsa ja kalenterinsa ja lähti mielenosoituksellisesti pois.

Pahoitin mieleni tilanteesta siitäkin huolimatta, että syy ei missään nimessä ollut minun ja rouvan uhkaus oli hänen aiemman toimintansa perusteella tyhjä. En ymmärrä, miten aasiakas voi toimia tuolla tavalla muita ihmisiä ja kassalla olevaa kohtaan.