Tulipalon uhrit
Työskentelen pienessä myymälässä keskikokoisessa kauppakeskuksessa. Kuinka ollakaan, ihana työpäiväni keskeytyy, kun kauppakeskuksen palohälytin menee päälle. Luonnollisesti joudun ilmoittamaan liikkeeni asiakkaille kyseessä olevan palohälytys, ja ohjeistan heitä ystävällisesti poistumaan käteni osoittamasta suunnasta löytyvästä ovesta.
Asiakkaat poistuvat kärttyisinä jupisten, kun olen tehnyt selväksi, että valitettavasti en voi myydä heille heidän jo poimimiaan tuotteita, vaan tuotteet on laskettava pois ja lähdettävä ulos pikaisesti. Ja että ostoksia voi tulla jatkamaan, kunhan palokunta antaa siihen luvan. Ymmärrän tuohtumuksen, koska on täysin absurdia, että asiakas ei voi ostaa suklaapatukkaa ja limonaditölkkiä ennen kuin poistuu palavasta rakennuksesta.
Vedän nopeasti päälleni takin ja keltaisen liivin ja poistun kauppakeskuksesta ensin kuitenkin kehottaeni muutamaa asiakasta käänytymään ovella kannoillaan, sillä tämä korvia huumaava piippaus on palohälytys ja silloin ei ole suositeltavaa mennä rakennukseen sisälle.
Seisomme ulkona. Palokuntaa ei kuulu. Vartija käännyttää asiakkaita ovella tasaiseen tahtiin. 10 minuutin kuluttua kauppakeskuksen asiakas tulee keltaisesta liivistäni inspiroituneena nykäisemään hihasta. Asiakas on tuohtunut. Seuraa keskustelu:
(A: asiakas, M: minä)
A: Mitä tämä nyt on??
M: Tämä? Tämä on palohälytys.
A: Jaa. Mistä se johtuu??
M: Valitettavasti en osaa sanoa. Joudumme odottelemaan palokuntaa selvittämään tilanteen.
A: Aha. Koska tuonne sitten pääsee sisälle?
M: Sitten kun palokunta antaa luvan tulla takaisin sisälle.
A: Jaa. No kun meidän Sepolla (nimi muutettu) pitäisi olla nyt tuolla *****paikassa kavereiden kanssa syntymäpäiväjuhlat mutta täällä on joku palohälytys.
M: Olen hyvin pahoillani tästä vaivasta, mutta valitettavasti joudumme nyt vaan odottelemaan että palokunta antaa luvan mennä takaisin sisälle ja ne syntymäpäiväjuhlat kyllä varmasti odottavat siellä.
A: Jaa. Tästä on kyllä sitten saatava kunnon korvauksia.
M: Korvausvaatimusten kanssa voitte olla tästä tilanteen selkiydyttyä yhteydessä siihen paikkaan, jonka asiakkaana olitte. He varmasti pystyvät hyvittämään tätä vaivaa jollain tavalla, esimerkiksi lahjakortin muodossa.
A: Aha. Tässä menee kyllä syntymäpäivät aika pilalle, eikä siinä lahjakortit paljoa lohduta, kun paljon lapsia, joilla päivä ihan pilalla (Vilkaisen pihalla leikkiviä lapsia joilla näyttää olevan oikein mukavaa keskenään.), että kyllä tästä pitää rahallista korvausta saada.
M: Yleensä yrittäjillä ei ole ollut tapana maksaa asiakkaille rahallisia korvauksia palohälytyksistä, joista ei ole seurannut mitään aineellista vahinkoa, mutta sellaisista voitte olla yhteyksissä suoraan kauppakeskukseen.
A: Hmh. *Kävelee pois*
Semmoista. Aasiakkaan hengen suojeleminen on kiittämätöntä hommaa.
Korvauksia palohälytyksestä ja siitä aiheutuneesta härdellistä!? Tuo kyseinen asiakas vaatii varmaan korvauksia myös siitä että on olemassa!
Sama homma kävi itselle jokin aika sitten. Summerit huutavat ja asiakkaat on pakko saada ulos myymälästä ja koko kauppakeskuksesta. Väellä ei vaan tunnu olevan minkäänlaista itsesuojeluvaistoa. Useaan otteeseen jouduin patistamaan asiakkaita että nyt on todellakin lähdettävä ulos päin, johan sen järki ja järjestyssäännötkin sanoo. Eräskin kuolemaa uhmaava mummo kysyi minulta etteikö hän voisi maksaa ostoksiaan ensin. Valitettavasti et, ja närkästynyt mamma ulos. Kyllä kismitti! Juoskoot vaikka suoraan liekkeihin jos sitä haluavat, mutta en todellakaan halua riskeerata omaa henkeäni ja työpaikkaani tällaisten talliaisten vuoksi.
Joo, aika moni palohälytyksistä on turha, mutta eikö ihmiset tosiaan ymmärrä, että hälytyksen sattuessa on aina olemassa se riski, että jossain palaa. Mutta ei… Vaikka palais koko pulju, niin minäminäminä ja minun suklaapatukat ja synttärit. 😀 Ja paljonpa tuokin valittaja lapsista piittasi, kun oli harmissaan siitä, ettet voinut päästää lapsia paikkaan, jossa on mahdollisesti tulipalo.
Yleensä olen antanut nasevaa palautetta asiakaspalvelijoiden hölmöilyistä, mutta tässä jutussa oli huumori ja palvelijan asiallisuus kohdillaan. 10 pistettä! Ei niille asiakkaille aina tarvitse v-ttuilla vaikka hölmöjä olisivatkin, asiallinen käytös takaa uskolliset asiakkaat!
”He varmasti pystyvät hyvittämään tätä vaivaa jollain tavalla, esimerkiksi lahjakortin muodossa.”
Ja sitten aasi meni raivoamaan jollekin viattomalle tarjoilijalle miten ”toinen työntekijä” on jo luvannut hyvityksen