Valehtelun lyhyet jäljet
Asiakas tulee kassalle ja alan piippaamaan hänen ostoksia koneelle…
M: Tästä paprikasta uupuu tää punnitus…
A: Kyllä mä sen punnitsin! Muistan elävästi, kuinka se maksoi euron. Muistan sen juuri siksi, kun se maksoi tasan euron ja se summa jäi niin mieleen! Se oli juuri hauska, kun plaa plaa plaa…
M: Jaa tässähän se lappu olikin (löydä se tarttuneena toiseen vihannespussiin).
Paprikan summa olikin siis todellisuudessa 1,24e. Meni asiakas aika hiljaiseksi tämän jälkeen, näpytteli nopeasti pin-koodinsa ja lähti puolijuoksua ulos.
Mitä? Nyt on pakko kysyä kaupan työntekijänä, että onko se asiakkaan vika jos lappu tarketuu toiseen pussiin? On ihan sama mitä asiakas muistaa, tuote täytyy joka tapauksessa punnita uudestaan. Ja olihan tuossa tosiaan 24cnt eroa… Nyt suosittelen vaihtamaan alaa.
Pointti oli ehkä se että asiakas yritti kovalla selityksellä saada uskoteltua että paprika maksoi euron ja ehkä ajatteli että myyjä vain löisi sen kassaan eurona. Vähän sisäänlukutaitoa 🙂
Sisäänlukutaitoa 😀