Voiko yökerhossakin käyttäytyä?

Kaikkiin alla mainittuihin tilanteisiin olen suhtautunut joko ystävällisesti niin, ettei asiakkaan ole turhaan tarvinnut ärsyyntyä asiakaspalvelijan takaisinvi**uilusta. Vaikka asiakas ärsyttää, niin sitäkin enemmän ärsyttää seuraavana päivänä lukea raflan X facebook-sivulta kuinka nyt on saatu taas ”p*skaa” palvelua.

Miespuoliset riehujatapaukset (näitä löytyy kaikista ikäluokista) rauhoittuu kun näyttää radiopuhelinta ja kysyy että lähdetäänkö kotiin.

Yli 30-vuotiailta naisilta pitäisi lailla kieltää yökerhoissa käynti:

”Mitä sä oikein teet, eihän kukaan tanssi?” — joo-o, niin näyttäisi olevan. Kys. ravintolassa oli sillä hetkellä n. 25 asiakasta, kapasiteetti n. 500. Kas kummaa joo.

”Miksi sä soitat tämmöistä, eihän tätä kukaan halua kuunnella?” — juuh, no ilmeisesti kaikki muut tahtoo kun eivät poiskaan lähde. Tulee varmaan yllärinä, että tanssiravintolassa soi tanssimusiikki, ja musiikin laadun määrää hyvin pitkälti se, mitä porukka sinä iltana näyttäisi eniten tanssivan.

”Miksi vaihdoit musiikkia, äsken soi tosi hyvä musiikki! Ei tämmöistä p’skaa!” — katsos kun ravintoloissa myydään alkoholia. Ja alkoholia on paha myydä jos kukaan ei sitä osta. Tärkein homma viihdyttämisen jälkeen on kierrättää ihmisiä tanssilattian ja baaritiskin välillä tasaisesti.

Onneksi alalla tulee jatkuvasti positiivisia poikkeuksia vastaan ja asiakkaat ovat pääosin varsin hyviä tyyppejä.

– DJ27 –