Eikö täällä ole ketään paikalla…
Työskentelin menneinä vuosina noin viiden vuoden ajan alalla ja yrityksessä, joka on hyvin vahvasti miesvoittoinen ja — jos niin voi sanoa — niin muutenkin kovin ”miehekäs” ala. Itse olin toimipisteemme ainoa nainen ja luonnollisesti asiakaspalvelu- ja toimisto hommissa (lue: jokapaikanluutana) työskentelin ja parhaani mukaan pidin työpaikan miehiä kurissa ja nuhteessa. Eräänä päivänä kaikki toimistopuolen miehet olivat kuka missäkin, yksikään ei kuitenkaan toimistolla. Käveli siinä sitten ovesta sisään asiakas suoraan huoneeni ohi, vilkaisi vaan ohimennessään ja pysähtyi ehkä nanosekunniksi, ilmeisesti vain rekisteröidäkseen sukupuoleni. Yritin huudella perään, että kuinka voin auttaa, tms. No, hetkisen toimiston uumenissa seikkailtuaan ukko tulee takaisin ja kysyy alentavaan sävyyn minulta: ”Eikös täällä ole ketään paikalla – pieni tauko – siis ketään miehiä?” V*tutti niin, että pamautin ukolle, että mihinkäs ihmeeseen sinä niin kovasti sitä miestä tarvitset, että josko naisellinen apuni kelpaisi. Ukko siinä hieman kakoi ja kyseli, että milloinkas niitä miehiä sitten on paikalla. Voi jumankekka!! Lopulta arvon herra suostui sitten asiansa minulle kertomaan, ja kyseessä oli kaiken lisäksi sellainen juttu, josta meidän miehet eivät olisi tienneet tuon taivaallista ja jonka selvitin arvon herralle kädenkäänteessä.
Tämä oli vaan yksi esimerkki, vastaavia tapauksia tuli vastaan lähes päivittäin. Voi aarrrrggh!!!
Olin aikoinaan rakennustyömaalla kesämestarina nuorena likkana. Hommat hoidin siinä missä kuka tahansa, mutta esimerkiksi jotkut aliurakoitsijat yrittivät kyykyttää mua jos vain saivat tilaisuuden, esimerkiksi pistämällä mun urakan viimeiseksi jonoon. Meinasivat varmaan, etten uskalla mitään sanoa, mutta keskusteltuani heidät palkanneen urakoitsijan kanssa, olivat herrat samana iltana hoitamassa hommansa työajan ulkopuolella 😀
Usein joku myös tuli kysymään, mitä teen työmaalla.”Öööö, olen töissä.” Virallisesti johdin koko työmaata…
Joskus, kun oon yksin työmaatoimistolla sinne tulee joku joka kysyy: ”ei täällä oo ketään paikalla?”
Tekis mieli katsoa ympärilleen ja sanoa: ”joo o, tyhjältä näyttää”. Mut tyydyn yleensä vaan kysyyn ketä hakee ja millä asialla (kohtuu usein asia sellanen, että voin jopa auttaa).
Olen laitoshuoltaja vuodeosastolla, ja hoitajien vakio on esim. kahvihuoneeseen kurkatessa todeta että: jaa, ei täällä olekkaan ketään vaikka meitä laikkareita istuisi siellä kolme 😢
Asioidessani vaikka rengasliikkeessä tai merkkihuollossa niin joskus harvoin on kumman virkistävää saada palvelua naiselta. Miesten kesken jotenkin kaikki autojutut tuntuu kilpailulta että kaikki pitäisi tietää eikä kehtaa kysyä yhtään mitään. Naisille uskaltaa olla tyhmä oma ittensä 😀
Menin joskus ostamaan autoon öljyjä, ennen kun pääsin oikealle osastolle asti, niin myyjien lisäksi jopa kaksi asiakasta oli jo kysynyt multa mitä mä etsin. Osastolla myyjä tuli taas kysymään mitä tarvitsen ja annoin hänelle käteen lapun jossa luki öljyn tiedot. Myyjä katsoi lappua epäillen ja kysyi mistä sain nuo tiedot. Jouduin selittämään ottaneeni ne itse konepellin alta
Työkaverilleni käy näin usein. Tervehtii asiakasta, jolloin se katsoo häntä ja tulee minun juttusilleni sanoen ensimmäiseksi minulle että minä varman tiedän tästä asiasta. Yleensä ohjaan hänet takaisin työkaverilleni sanoen että en tiedä hirveämmin kyseisestä asiasta osaa sanoa. Aika nolona asiakas sitten asiansa naistyökaverilleni kertoo
Tässä tapauksessa olisin vain ollut mulkku ja sanonut aasille, että mieskolleegani tulevat aikaan xx ja sitten nautisin siitä, että he ohjaavat aasin takaisin mulle selitettyään, että tämän osaa vain tässä meidän naiskolleega.
Olin joku vuosi sitten automyyjänä. Ikääkin silloin oli jo yli 30. Asiakas tuli autoliikkeeseen, jossa olin sillä hetkellä ainut paikalla oleva myyjä. Hän pyöri siellä hetken ja tuli kysymään, että eikö täällä ole ketään myyjää paikalla. Vastasin, että kyllä. Tässä on. Hän jatkoi, tarkoitin siis ketään aikuista.
Höh ja pöh. Mikä monia naisia vaivaa, kun pitää kysellä, että josko naisellinen apu kelpaisi. Suoraan vaan, että ei ole muita paikalla, miten voin autttaa. Jos vastaus on, että odotan kun tulee joku mies, niin siihen käy mm. ”Mihin sinä sitä penistä niin kovasti tarttet” tai ”No hitto, mä annoin mun alaisilleni vapaapäivän.”
Multa on kysytty mm. että ”sinäkö täällä ne kahvit keität” ja ”ootko sinä se sihteeri”, johon vastaus on yleensä: ”mä osaan paljon asioita, mutta kahvin keittäminen ei ole vahvuuteni. Servoissa (moottori) voisin auttaa.” tai ”ei meillä ole sihteeriä, kaikki tekee kaikkea.”
Tää on niin turhauttavaa… jos aasiakas ekana ovelta kysyy että eikö täällä ole kun tuo koppelo paikalla tai että mie ootan noita miesmyyjiä. Muutaman kerran oon päässy napauttamaan kun paikalla ollut miun lisäksi vain kesäesa ja olen todennut että se ei auta kun ootella jos minä en kelpaa. Siinä sitten kun olen sillä välin palvellut kolme asiakasta ja neuvonut kesämiestä sivussa miten tämä kyseinen asiakas palvellaan, on alkanut aasiakkaan naamasta näkyä että ei ois ehkä kannattanut olla sovinisti. Olen tehnyt näitä hommia 20 vuotta ja monta tapausta on kohdalle sattunut. Enää en jaksa niistä loukkaantua (mutta tytöttely koskee hermoon edelleen).