Lauantai sekatavarakaupassa
Olen töissä pienellä paikkakunnalla pienessä sekatavarakaupassa, jossa ostetaan ja myydään myös käytettyjä kodin tavaroita. Meitä on töissä todellakin vain yksi vuorossaan ja tänään tuli minun mittani täyteen aasiakkaista!
– ei, minulla ei ole vaihtorahaa euron ostoksestasi, jos maksat 500€ setelillä minuutti avaamisesta. Turha angstata! Varsinkin kun pussisi tursusi pienempiäkin seteleitä.
– ei, en voi antaa 50%alennusta sen takia, että olet kauppiaan perhetuttu. Pyydä alea siltä! Enkä usko, että saat mulle potkut vaikka kuinka huudat. Ei muuten kauppias tuntenut sua…
– ei, en voi ostaa sun muuttotavaroitasi, jos kieltäydyt näyttämästä henkkareitasi. Enkä osta ilman kuittia!
– kun tarjoat ostettavaksi tavaroitasi, niin älä piilota rikkinäisiä laatikon pohjalle. Äläkä hermostu, kun kuitenkin pengon tavarat ja löydän ne roskiskamat. Enkä taatusti osta niitä
– ei, et saa upouutta porakonetta tilalle, kun tuot käytettynä ostamasi porakoneen puoli vuotta lain vaatiman ajan jälkeen ”palautukseen”. Käytetty on käytetty, uusi on uusi. Lukee sun kuitissa!
– ja tinkiminen; se nyt on normaalia meillä, ei siinä mitään. Mutta se, että haukut tavaran minkä hinnasta tingit, haukut mut ja koko lafkan…ja sit sanot hinnaksi 10% hintalapun hinnasta. En myy sulle ollenkaan! Ja siihen on kauppiaan lupa.
Kiitos teille mukaville asikkaille! Jaksaa sit noi aasiakkaatkin
– 19v.aspana –
Onkohan kukaan oikeasti saanut alennusta väittämällä itseään omistajan tutuksi? Näitä yrityksiä saa lukea tosi usein, mikä ei ainakaan palauta uskoa ihmiskuntaan. Miksi muutenkaan pitää yrittää kaikkia ’avaa paketti – anna alennus kun paketti on avattu’ -juttuja? Sanoisin että köyhillä on halvat huvit, mutta kun ne ovat usein kovinkin varakkaita, ketkä tällaista harrastavat. Ei mene kaaliin.
Nykyään myös törmää tosi monessa yhteydessä siihen että koitetaan saada etua haukkumalla, esimerkiksi myydessäni asuntoani eräs kandidaatti haukkui koko läsnäolonsa aikana kaiken mahdollisen, asunnon, minut ja taloyhtiön. Ensimmäisen lauseen jälkeen olin jo päättänyt etten ikipäivänä myy hänelle, enkä myynytkään. Pysyin tyynenä ja kohteliaana ja myin lopulta kämpän sopuhintaan mukavalle nuorellemiehelle.
”tuot käytettynä ostamasi porakoneen puoli vuotta lain vaatiman ajan jälkeen”
Paljonko laki vaatii ja mikä laki?
Ei niin mikään laki =)
Joo’o… Olen itsekkin myyjänä käytettyjen tavaroiden maailmassa ja aina naurattaa nämä, jotka tulevat kassalle tuotteen kanssa ja haukkuvat sen ihan kamalaksi ja rikkinäiseksi. Silti halukkuutta ostamiseen löytyy, mutta ei tietenkään siihen pyydettyyn euron hintaan, vaan maksimissaan 20snt! Monasti olenkin kysynyt asiakkaalta, että miksi hän haluaa ostaa tuotteen, joka on ihan kamala/ruma/rikki/täysin käyttökelvoton? Sitten tuhahdellaan ja tuote jätetään ostamatta. Eipä meidän liike siihen yhteen euroon kaadu.
Niin ja usein myös hintoja koitetaan laskea repimällä hintalappu irti ja saada tuote hinnoiteltua uudelleen. Usein olen hymyillyt sisäisesti kun asiakkaan ilmeestä näkee, että hinta nousikin eurolla alkuperäisestä hinnasta. Kannattaako se hintojen repiminen? Ei todellakaan. Joskus asiakkaat ostavat uudella hinnalla, toiset jättävät tuotteen ostamatta. Noh, asiakas ulos ovesta ja alkuperäinen hinta ja tuote takaisin myyntiin.