Lauantai sekatavarakaupassa

Olen töissä pienellä paikkakunnalla pienessä sekatavarakaupassa, jossa ostetaan ja myydään myös käytettyjä kodin tavaroita. Meitä on töissä todellakin vain yksi vuorossaan ja tänään tuli minun mittani täyteen aasiakkaista!

– ei, minulla ei ole vaihtorahaa euron ostoksestasi, jos maksat 500€ setelillä minuutti avaamisesta. Turha angstata! Varsinkin kun pussisi tursusi pienempiäkin seteleitä.

– ei, en voi antaa 50%alennusta sen takia, että olet kauppiaan perhetuttu. Pyydä alea siltä! Enkä usko, että saat mulle potkut vaikka kuinka huudat. Ei muuten kauppias tuntenut sua…

– ei, en voi ostaa sun muuttotavaroitasi, jos kieltäydyt näyttämästä henkkareitasi. Enkä osta ilman kuittia!

– kun tarjoat ostettavaksi tavaroitasi, niin älä piilota rikkinäisiä laatikon pohjalle. Äläkä hermostu, kun kuitenkin pengon tavarat ja löydän ne roskiskamat. Enkä taatusti osta niitä

– ei, et saa upouutta porakonetta tilalle, kun tuot käytettynä ostamasi porakoneen puoli vuotta lain vaatiman ajan jälkeen “palautukseen”. Käytetty on käytetty, uusi on uusi. Lukee sun kuitissa!

– ja tinkiminen; se nyt on normaalia meillä, ei siinä mitään. Mutta se, että haukut tavaran minkä hinnasta tingit, haukut mut ja koko lafkan…ja sit sanot hinnaksi 10% hintalapun hinnasta. En myy sulle ollenkaan! Ja siihen on kauppiaan lupa.
Kiitos teille mukaville asikkaille! Jaksaa sit noi aasiakkaatkin

– 19v.aspana –

4 Comments

Leave a Reply to Huh Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *