8/07
2010

Raivoisaa joulua

Työskennellessäni eräänä joulukuisena päivänä kassalla, kuulin kun ovella joku karjaisi toisille asiakkaille ”painukaa v*ttuun niiden kärryjenne kanssa!”. Ensin ajattelin, että se olisi ollut vitsi, kuka noin äreänä olisi toisille asiakkaille. En ehtinyt nähdä valittajaa, mutta jonkin ajan päästä selvisi kyllä, kuka hän oli, kun kassajonoon ilmestyi pariskunta.

Hysteerinen nainen ja nolon oloinen mies punertavine poskineen. Nainen karjui täyttä kurkkua miehelleen: ”Mä oon niin vihanen! NIIN VIHANEN! Mä tapan sen naisen… prkl… OMIN KÄSIN! Niin teen. TAPAN SEN JOULUAATTONA! OMIN KÄSIN! OON NIIN VIHANEN!”, ja runsasta kiroilua päälle. Mies oli suurimman osan ajasta hiljaa ja selvästi hyvin vaikeana, yhtäkkiä hän vain huudahti ”TURPA KIINNI AKKA” ja sitten taas painoi päänsä alas ja keräsi ostoksia.

Kaikki seurasivat tilannetta hiljaisuuden vallitessa. Nainen vain karjui tappouhkauksiaan, kunnes yhtäkkiä hän hymyili ja sirkutti oikein ystävällisellä äänellä kassalla istuvalle myyjälle (en siis ollut minä) ”voi suo anteeksi että olen hieman vihaisella päällä, tämä on niiiiin ihana tämä teidän uusi myymälä”, ja sitten jatkui huuto.

Piti siinä vähän aikaa miettiä, että nauraako vai itkeä… Pariskunta häipyi, mutta huuto kuului jatkuvan.

T: kassalla kuulee

Jaa Facebookissa
Laita Twitteriin
Google Buzz
20 kommenttia


7/06
2010

Nenä (ja aivot) tukossa

Ollessani apteekissa töissä monta vuotta sitten, tuli melko likaisen näköinen ukko kysymään nenäsumutetta tukkoiseen nenään. Annoin sellaisen hyllystä.

A: ”Kauas tässä kestää että alkaapi vaikuttamaan?”
M: ”Melko nopeevaikutteinenhan tää on, et varm..”
A: ”No mä testaan nyt!”

Ja ennen kuin ehdin mitään sanoa tai tehdä, survoi ukko sumuttimen nokkaansa ja töräytti sinne.

”Joo ei toimi, huono!”, sanoi mies, lykkäsi sumutteen minulle ja tepsutti ulos ennen kuin ehdin järkytykseltäni selvitä. Voi v****…

T: Aaaah

Jaa Facebookissa
Laita Twitteriin
Google Buzz
30 kommenttia


7/06
2010

Vartijat tulivat vaan sotkemaan tilannetta

Työskentelen vartijana eräässä kauppakeskuksessa, ja työ nyt on juuri sitä, mitä voisi vartijantyöstä tietävä olettaakin. Mutta yksi tapaus on todellakin jäänyt mieleen niin rajusti, ettei mitään rajaa.

Eräänä päivänä kauniina paikkoja tarkkaillessa huomasin sekavannäköisen nuoren miehen, joka vaikutti aivan erehtymättömästi olevan jonkinlaisissa aineissa. Ei siinä mitään, näitä näkee. Vilkuili joka suuntaan, kulki melkoisen epävarmasti ja vaikutti välistä puhuvankin itsekseen. Lähdin sitten kohti, aioin tiedustella mahtaako kaikki olla hyvin. En ehdi kuin pari askelta ottaa, niin jo tämä sankari rääkäisee: ”ÄLÄ TUU, MULLA ON PUUKKO!” ja lähtee juoksemaan. Siinä tuli omiinkin jalkoihin vipinää, kun hörhö osoittautui yllättävän vikkeläksi.

Loppujen lopuksi ajoin takaa jo toisenkin vartijan voimin, ja hörhö alkoi näyttää siltä ettei jaksa paljoa enää juosta. Asiakkaat tiirailivat sivusta, mutta osasivat kuitenkin ottaa kiitettävästi etäisyyttä. Muutaman kerran tuli huudettua pysähtymiskäskyä, vastaukseksi saatiin epämääräistä rääkymistä.

Lopulta saatiin mies ajettua melkein kirjaimellisesti nurkkaan, ja paniikinomaisesti tämä alkoi nyhtää jotain taskusta. Oltiin juuri kumpikin käymässä taltutustoimiin, kun yhtäkkiä takaa ryntää vartijoita tieltä tönien AASIAKAS ja syöksyy huumehörhöön kiinni. Siinä tuli pariksi silmänräpäykseksi sellainen shokki, että leuka tippui polviin. Kyseessä ei todellakaan ollut mikään Bruce Leen suomalainen veli, vaan lihava ja lyhyehkö perusmies, joka selvästikään ei ajatellut yhtään mitään.

Siinä ei todellakaan voitu jäädä vain katselemaan, kun joku h*lvetin sivullinen ryntää pakolla altistamaan itsensä vaaralle, vaan me kumpikin ryntäsimme väliin kuten vain pystyimme. Ei tullut paljoa ajateltua kenenkään välitöntä hyvinvointia (verrattuna hengissä säilymiseen), kun tarrattiin kiinni itse kuhunkin ja alettin kiskoa erilleen. Pakon edessä tuli tämä idioottisankari enemmän tai vähemmän sysättyä maahan. Ei voi muuta sanoa, kuin että olen h*lvetin kiitollinen sille narkkarille, ettei se ehtinyt alkaa huitomaan puukolla, joka siltä tosiaan löytyi.

Kun hörhö oli saatu kunnolla aisoihin ja varmistettua, oli enemmän tai vähemmän pakko kysyä aasiakkaalta, että mitä p*rkeleen h*lvetin s**tanaa tämä oikein kuvitteli tekevänsä. Ja eikös tämä ala vinkumaan, että olisi saanut tilanteen hallintaan, ellemme ME olisi menneet väliin. Ja että nyt on takki pilalla. Ja että hän osaa taistelulajeja.

Siinä vaiheessa teki mieli ottaa rinnuksista kiinni ja huutaa päin naamaa, mutta loppujen lopuksi tyydyin vain ärähtämään idiootille suunnilleen: ”Nyt turpa kiinni ja häivy heti.” Se, enemmän tai vähemmän, tehosi. Siinä ei todellakaan saanut paljoa ajateltua, niin hitosti tuli säikähdettyä.

Neuvo ihan jokaiselle peruskansalaiselle: osasittepa miten paljon mitä tahansa taistelulajia ja olittepa mielestänne miten kovia jätkiä tahansa, älkää missään nimessä koskaan uskoko, että huumepäissään riehuvan päälle kannattaa rynnätä. Jos ei oma terveys kiinnosta, niin tehkää se meidän takia – jos joku teistä leikkii sankaria ja saa puukosta kylkeen, me saamme niskaamme p*skat siitä, koska ”emme tehneet mitään”.

T: Pienen pieni vartija

Jaa Facebookissa
Laita Twitteriin
Google Buzz
43 kommenttia

7/06
2010

Mikä malli on pieni, sininen ja hurisee kovaa?

Voi villakoira-ahdistus sentään, imureiden pölypussien ostamisen jalo taito tuntuu olevan katoava luonnonvara. Mikäli se imurin merkin ja mallin selvittäminen on ylitsepääsemätön ongelma, olisi edes suotavaa säästää edellinen pölypussipaketti, jonka avulla sen mystisen uuden pussin saisi mahdollisesti selvitettyä astetta helpommin. En ymmärrä, kuinka kolme neljästä pölypussinostajasta tuntuu olevan asian tiimoilta ensimmäistä kertaa liikkeellä; kuluneimpia koottuja : ”meidän imuri on niin vanha, etten enää muista merkkiä” ja ”se on sellanen sininen aika uus ja tehoo 1600W”.

Kaksi tapausta näiden kotitalousihmeiden joukosta on kuitenkin jäänyt mieleen ylitse muiden:

Eräs rattoisa pariskunta ilmoitti omaavansa x-merkkisen imurin, johon tarvittiin uusia pölypusseja. Ryhdyin useampi paketti kätösissäni selittämään valikoimistamme löytyvän monta vaihtoehtoa saman valmistajan eri malleille, yritin kysellä tarkempia tietoja imurista, jolloin pariskunta erästä pussia tutkiskellessaan riemukseen totesi: ”Tämän sen täytyy olla, paketin kyljessä on meidän imurin kuva!” … Niin no, muuten ihan kiva, mutta ko. mustavalkoinen epämääräinen imurin kuva löytyy joka helkutin pussista vakiografiikkana. :D

Toinen mieleenpainuvan hulvaton pölypää pussinostaja päätti soittaa liikkeeseemme illan ollessa jo lopuillaan, ja luetella miltei joka ikisen imurinsa käyttöohjeesta löytyvän numero- ja kirjainsarjan… Valehtelematta vartin kuuntelin epämääräisiä sarjanumerolitanioita ja yritin useasti kertoa, että mallit harvemmin sisältävät kymmentä numero- ja viittätoista kirjainyhdistelmää ja annoin esimerkkejä mahdollisista oikeankuuloisista yhdistelmistä. Lopulta rautalangan vääntämisen ja ratakiskon solmimisen jälkeen sain kooditulvan keskeltä bongattua oikean mallin ja saatoin ilokseni ilmoittaa valikoimistamme löytyvän kyseiseen imuriin sopivan pölypussin. Annoin vielä varmuuden vuoksi KAIKKI mahdolliset tiedot pussista rouvalle, joka toivottavasti kirjoitti informaation ylös, jotta jossain muussa vuorossa oleva myyjämme ei joutuisi vastaavaan henkiseen raudanvääntelytilaisuuteen, tai jossain muussa liikkeessä toimiva aspa saisi edes jonkinlaista etäistä apua kyseiseen rouvaan mahdollisesti törmätessään…

T: Rikkaharjaa harkitseva

Jaa Facebookissa
Laita Twitteriin
Google Buzz
27 kommenttia

7/06
2010

Liian pikaista pikaruokaa

Työskentelen pikaruokaravintolassa, jossa on autokaista. Etenkin ruuhka-aikoina meillä on käytössä kaksi autokaistaluukkua, ensimmäisellä rahastetaan (a)asiakas ja toiselta annetaan ruuat.

Olin töissä pakkaamassa ruokia toisella luukulla, kun asioimaan tuli keski-ikäinen täti. Täti tilasi muistaakseni kolme juustohampurilaista, joita meillä on lähes poikkeuksetta koko ajan valmiina. Pakkasin hampurilaiset pussiin ja roikotin pussia luukusta kun täti tuli luukun kohdalle. Tarkoituksena oli ettei hänen olisi tarvinnut pysähtyä. Normaalisti tämä on asiakkaiden mieleen ja saamme positiivista palautetta nopeasta palvelusta…

No, tämä täti ei tykännyt. Hän alkoi mesoamaan, että meillä oli muka ollut hampurilaiset tuntitolkulla pussissa valmiina häntä odottamassa!? Ihan kuin olisimme aavistaneet hänen tulevan juuri sinä päivänä tilaamaan juuri sen määrän juuri niitä hamppareita. :D Meillä käy useita satoja asiakkaita päivässä, joten jouduin selittelemään tälle aasiakkaalle pitkän tovin ja jouduinpa vielä pyytämään vuoropäällikönkin paikalle… Huh huh. :D

T: seppä97

Jaa Facebookissa
Laita Twitteriin
Google Buzz
6 kommenttia

7/06
2010

Juomat koko baarille

Kolme miestä tulee baaritiskille, tilaavat juomat ja kuulen heidän sopivan keskenään että yksi heistä maksaa juomat. Rahaa vastaanottaessani kysyn ystävällisesti: ”maksetaanko kaikki samasta?”, johon vastaus: ”no en kai mä nyt koko baarille ala tarjoamaan”, ja kunnon nauru päälle. Ja kaksi kaveria nauraa vieressä. Voi juma mikä vitsi! Ja ihan uusi…

T: baarimuija

Jaa Facebookissa
Laita Twitteriin
Google Buzz
20 kommenttia

7/06
2010

”Ei noita lappuja kukaan ymmärrä!”

Olen vaatekaupassa töissä. Meillä on tarjous: ”kaikki sukat, ota 3 maksa 2″.

Eräänä päivänä asiakas tulee kassalle kolmen sukkapaketin kanssa ja sanoo:
”Teillä on tuolla tuo tarjous, kaikki sukat ota 3 maksa 2.”
Myyjä: ”Joo niin on, edullisimmat kaupan päälle.”
Asiakas: ”No käykö jos otan kahdet sukat ja sitten rintaliivit kaupan päälle?”
M: ”Ei se valitettavasti käy, tarjous koskee ainoastaan sukkia.”
A: ”Mutta tuolla on alusvaatteissa tarjous.”
M: ”Siellä on alushousuja kahdet kympillä, ne ei kyllä kuulu tähän sukkatarjoukseen.”
A: ”No ehkä sun pitäis sitten käydä kuule tekemässä tonne uudet laput, kun ei noita kukaan ymmärrä. Mut jos mä sitten otan ne alushousut tähän sukkien kanssa kaupan päälle.”

T: einstein

Jaa Facebookissa
Laita Twitteriin
Google Buzz
26 kommenttia

18/05
2010

Vesikriisi tax-free-myymälässä…

Olin joskus aikoinaan työporukan kanssa Viking Linen risteilyllä. Sunnuntaipäivänä sitten palloilimme kaverini kanssa laivan tax-free-myymälässä, joka oli aivan täyteen ammuttu porukkaa.

No, minulla oli päälläni valioliigajoukkue Arsenalin pelipaita, joka on väriltään puna-valkoinen ja etupuolella on seuran logo sekä iso teksti ”Fly Emirates”. Selässä luki isolla ”Fabregas” ja numero 4.

Siinä sitten palloilimme tosiaan viinihyllyn edessä eikä meillä ollut ostoksia, kun paikalle painelee otsalla hikivanat valuen ihan normaalin näköinen suomalaispariskunta. Nainen katsoo minua, ottaa hihasta kiinni ja suurinpiirtein seuraava keskustelu käydään:

A: ”Oletko henkilökuntaa?”
M: ”En ole, ihan tässä muuten vain katselen.”
A: ”Onko teillä täällä tavallista vettä?”
M: ”En tiedä, kun en ole myyjä. Mutta kyllä kai täältä jostain löytyy.”
A: ”MITÄ! EIKÖ TEILLÄ OLE TÄÄLLÄ TAVALLISTA VETTÄ?!”
M: ”No, on kai täällä, mutta EN MINÄ OLE MYYJÄ.”
A: (todella tuohtuneena) ”MIKSEI TEILLÄ OLE TÄÄLLÄ TAVALLISTA VETTÄ?!”

No minä vastaan tässä vaiheessa jo itsekin ärtyneenä, että en tiedä mistään vesistä, kun en ole henkilökuntaa.

Tässä vaiheessa mies puuttuu keskusteluun ja molemmat katsovat minua halveksuen päästä varpaisiin. Mies tuumaa todellakin vähän aikaa tuijoteltuaan: ”Jaa, Fly Emirates, onko se joku lentoyhtiö, mitä tekemistä sillä on Vikingin kanssa?”

Minä: ??????? ”Niin se on Arsenalin pelipaita, taisitte sotkea sen Viking Linen henkilökunnan punaisiin paitoihin enkä minä todellakaan ole henkilökuntaa, joten en voi tietää tavallisista enkä erikoisista vesistä.”

Mies katsoo todella halveksuen ja tokaisee: ”Taitaa sua v*tuttaa, kun Manchester United vie mestaruuden!”

Samalla molemmat kääntyvät kannoillaan ja kävelevät pois.

En voinut muuta kuin ääneen nauraa näille jästipäille ja molemmat vaikutti vieläpä päällepäin ihan selväpäisiltä. Tarviiko sitä järkeä aina rannalle jättää, kun laivalle mennään…

T: EdHunter

Jaa Facebookissa
Laita Twitteriin
Google Buzz
43 kommenttia



Ottaako meno täällä päähän? Siirry toiselle puolelle, Aasipalveluun!