Nainen huoltoasemalla töissä
Työskentelin yhtenä kesänä pienellä huoltoasemalla ”letkuapinana”. Koska asiakkaiden ei tarvinnut itse tankata autojaan, kysyin tietenkin ystävällisesti saapuvalta asiakkaalta että paljonko tankataan? Eräs ärjy hevosmies tiuskaisi takaisin että pistä mitä lystäät! Teki mieli laittaa bensa menemään auton ikkunasta pakettiauton sisälle ja tankata koko etupenkkiosasto täyteen…
Toinen tyypillinen askare päivän aikana oli öljyn lisääminen. Kun otin hyllystä öljypöntön niin keski-iän ylittäneille miehille tuli yleensä paniikki. Kerrankin tuli jälleen tällainen tilanne, ja olin juuri lisäämässä öljyä niin asiakas sanoi että eikö täällä ole ketään miestä. Menin kahvioon ja huusin että voiko joku tulla auttamaan kun tuo tarvii miestä.
T: letkuapina
Laitetaanko kenties jäitä teehen?
Olin joulun jälkeen töissä erään ison tavaratalon ravintolaosastolla. Yhtenä päivänä, kun olin joutunut salin siivousvuoroon ja keräilin astioita, kaksi vanhempaa rouvaa puhuttelivat minua kohteliaasti:
”Anteeksi neiti, mutta tämä teidän näkkileipänne on kovaa. Voisitko tuoda meille pehmeämpää?”
Menin tästä hieman hämilleni, mutta kysyin että sopiiko jos tuon ruisleipää näkkileivän sijasta. Leipä kelpasi ja jatkoin töitäni.
Noin 5 minuutin kuluttua sama rouva pysäytti minut taas, tällä kertaa erittäin närkästyneenä:
”Anteeksi neiti, mutta tämä teevesi on aivan liian kuumaa!”
Oli pokassa hieman pidättämistä, enkä oikein tiennyt mitä muuta asialle pitäisi tehdä kuin ehdottaa asiakkaita odottamaan teen jäähtymistä. Rouvat katsoivat minua ja toisiaan ja rupesivat kauhistelemaan ruotsiksi miten epäkohtelias olen.
Olisin kyllä mielelläni kuullut asiakkaiden mielestä paremman ratkaisun ongelmaan, mutta sepä taitaa jäädä arvoitukseksi.
T: Minella
WC-raikastin on hengenvaarallinen?
Tämä tapaus sattui erään tavaratalon ruokaosaston kassalla. Ruokaosaston kassat on yhdistetty siten, että sisällä istuu kaksi myyjää selät vastatusten.
Noin 60+ vuotias mummo tuli kassalle, joka istui selkäni takana. Päivä kun oli hiljainen, minulla oli aikaa kuunnella aasiakaspalvelutilanne, jonka jälkeen oli pakko päästä pullohuoneeseen nauramaan.
Rouva lappasi tavaransa hihnalle ja antoi jotain työkaverin käteen.
A: ”Mikä tämä on?”
M: ”Tämä on tällainen wc:n raikastin.”
A: ”Hyvä, niin pitää ollakin. Mille se tuoksuu?”
M: ”Tässä sanotaan, että tämä tuoksuu vuoristotuulille.”
A: ”Mitäs ne on?”
M: ”Tämä tuoksuu vähän tästä paketin läpi…”
A: ”HYI! Minä en täällä rupea tuollaisia haistelemaan! Onko se vaarallinen?”
M: ”No, tässä sanotaan, että saattaa ärsyttää silmiä ja limakalvoja.”
A: ”Järkyttävää! Täällä on myynnissä hengenvaarallisia tavaroita!”
M: ”Niin no, tämä laitetaan sinne wc-pöntön sisäpuolelle ja annetaan olla siellä.”
Tätä juttua jatkui vaikka kuinka kauan ja aikaa oli kuunnella.
Asiakas väitti kivenkovaan, että se on hengenvaarallinen ja se sokeuttaa, yms yms yms. Lopulta työkaveri hermostui, kun loppua ei tullut.
M: ”Tämä laitetaan vessan pöntön sisälle. Ei tätä silmiin ja limakalvoille työnnetäkään!”
Aasiakas totta kai järkyttyi myyjän ”tylyydestä ja ammattitaidottomuudesta”, jne… Jäi kuitenkin raikastin ostamatta ja mummo poistui mumisten niitä tyypillisiä kommentteja. ”En enää koskaan tule tänne. Ammattitaidotonta henkilökuntaa. Törkeä loukkaus. Ilmoitan johtajalle..”. Tapaus jaksaa naurattaa vuosienkin jälkeen.
T: duunari
Taas näkövammaisia sorretaan…
Ostoksensa tehtyään aasiakas vaati minua — ainoaa kassaa — kantamaan hänen ostoksensa autoon. Kieltäydyttyäni sain kiroilut ja haukut.
Aasiakas soitti pomolle ja sanoi olevansa näkövammainen ja haukkui minut. Pomo kysyi että minkä näköinen kassa oli kyseessä. ”No se jolla oli fritsu kaulassa!”… Hyvinpä aasiakas sen näki!!
T: täti tyllerö
Laiska kirjastoapulainen
Olin koko aamun, ennen kirjaston avaamista, palauttanut palautuslaatikosta kirjoja, hyllyttänyt niitä, kastellut kukat ja hakenut postin sekä asianmukaisesti leimannut ja osin muovittanut lukusaliin menevät lehden, jne. Hiki nousi pintaan, kiire kun oli.
Koska olin ensimmäisessä tiskivuorossa, avasin ovet asiakkaille – ja menin istumaan tiskin taa. Minulta pääsi iso huokaisu… Samassa paikalle puuskutti nainen joka katsoi minua halveksivasti, paiskasi ison muovikassillisen kirjoja eteeni ja tokaisi: ”Siinä sinulle jotain tekemistä ettei tarvitse laiskana istuskella!”
Niinpä niin.
T: Pätkis
Setan salaliitto
Olin joitakin vuosia sitten harjoittelijana pienessä lahjatavaraliikkeessä. Siellä on käytäntönä asettaa ikkunaan uudet tuotteet heti niiden saapuessa. Ja eräänä aamuna saimme Kiroileva siili -kortteja, jotka saivat paikkansa käytännön mukaisesti näyteikkunasta. Osasin odottaa hieman paheksuntaa iäkkäämmiltä ihmisiltä (jotka pääasiassa vain pudistivat päätään nuorison kotkotuksille). Vain yksi nainen tuli pyytämään, että kortit poistettaisiin ikkunasta. Sanoin välittäväni viestin eteenpäin ja rouva poistui tyytyväisenä. Pomoni (puodin omistaja) oli kuitenkin sitä mieltä, että kortit jäävät, koska puodissa käy muitakin asiakkaita, kuten nuorisoa joita kortit kiinnostavat.
Olimme pomoni kanssa iltapäivällä asettamassa ikkunaan juuri saamiamme tuotteita, kun aiemmin käynyt rouva saapui ovet kolisten takaisin puotiin. Aiemmin asiallinen ja arvokas rouva oli muuttunut raivottareksi.
Rouva: ”Miksi kortit ovat vieläkin ikkunassa? Minä kävin jo aiemmin pyytämässä, että ne poistetaan!”
Pomo: ”Meillä on muitakin asiakkaita, joita tuotteet kiinnostavat, emm..”
R: ”Nuo kortit ovat loukkaavia ja ne lähettävät ihmisille väärää ja vahingollista viestiä!”
P: ”M..”
R: ”Minä käyn taistelua Seta ry:n kanssa ja nyt ne ovat saaneet teidät tähän salaliittoon minua vastaan!”
P: ”Ei me..”
R: ”Nuo kortit osoittavat suoraan minun asuntoni (huom: ikkunasta näkyy koulu, puisto ja muita kauppoja) ikkunaan! Seta on käskenyt teitä laittamaan juuri tuon ‘Olen erilainen ja ylpeä siitä’ -kortin juuri minun kiusakseni. Ylpeys on syntiä! Teidän ei pitäisi kiusata viattomia ja palvella syntisiä!”
Rouva rauhoittui hieman huomatessaan, että olimme laittamassa ikkunaan uusia tuotteita ja pomoni sai viimeinkin puheenvuoron. Hän sai lopulta rouvan vakuutettua, ettei ole missään tekemisissä Seta ry:n kanssa ja ettei asiakkaita valita tai seulota. Rouva lopulta lähti paheksuttuaan vielä kerran.
Pomoni harmitteli minulle rouvan poistuttua sitä, ettei ikkunatilaa ole tarpeeksi siili-korteille. Muutama jäi kuitenkin ihan vain kiusaksi. Rouva ei tullut enää.
T: TA
Etukortin hakeminen kohtuuttoman vaikeaa…
Työskentelin eräässä S-ryhmän puljussa, joka sijaitsee ostoskeskuksessa, jossa on myös K-ryhmän ruokakauppa. Istun kassalla rauhallisena aamupäivänä ja muuan herrasmies astelee kassalleni, ilman ostoksia, vain paperiarkki kädessään.
(Ei tervehdystä)
Asiakas: ”Mä jätän tän sulle tähän. Hoida eteenpäin.”
Tervehdin ja otan lapun käteeni ja huomaan sen olevan Plussakortti-hakemus. Huutelen herran perään joka on alkanut jo tehdä lähtöä.
Minä: ”Anteeksi herra, tätä ei ikävä kyllä voi palauttaa meille, tämä on toisen kauppaketjun etukortin hakulomake.”
A: ”Aijaa? No mihin se muka pitää viedä?”
M: ”K-ryhmän liikkeeseen.”
A: ”Ja mikäs tää sitte on?”
M: ”S-market.”
A: ”No sä viet sen, ku kerta oot töissäkin nyt ja tiedät näköjään paremmin.”
Tässä vaiheessa alkaa naurattaa.
M: ”Tosiaan, tämä pitää teidän henkilökohtaisesti palauttaa K-ryhmän toimipisteeseen. Mä en tälle voi mitään tehdä kun eri kauppaketjussa työskentelen.”
A: ”Aha. Ja missähän näitä K-kauppoja sitte muka on!?”
M: ”Tossa ihan 50m päässä on lähin.” *osoittaa asiakkaalle oikeaa suuntaa*
A: ”No vie sä se sitte, ku kerta on niin lähellä. Siitähän sulle palkka maksetaan.”
M: ”Tosissaan, se ei nyt onnistu. Ole hyvä ja ota tämä hakemus ja vie oikeaan paikkaan, mä en sille ikävä kyllä voi mitään tehdä.”
A: ”Siis jos on näin huono palvelu, ni pidä etukorttis! En olis sitä muutenkaan halunnu, mutta ku väkisin tyrkytetään!”
Herra lähtee suuttuneena kävelemään pois, vieläpä sinne K-kaupan suuntaan johon oli hetki sitten niin kovin vaikea mennä. Että sellaista.
T: Mimmi
Ei formulaa, ei haalareita?
Työskentelin eräässä sporttibaarissa. Baariin tuli neljä keski-ikäistä miestä kohtuullisessa humalassa. He halusivat katsoa formulalähetystä, johon työtoverini ilmoitti ettei se valitettavasti ollut mahdollista, koska meillä ei ollut vielä käytössä kanavaa jolta lähetys tuli. Miehet kummastelivat ja inttivät asiasta tovin, vaikka ei tarjoilija tietenkään asialle mitään voinut. Sitten he kiertelivät baarissa ja huomattuaan vitriinissä esillä parit suomalaisten formulatähtien haalarit alkoivat jälleen marisemaan ja vaatimaan:
- Jos teillä ei kerta näy formulat, niin ottakaa sitten nuo haalarit pois tuolta esiltä!
Tarjoilijalta tuli samantien spontaanisti vastaus:
- Onhan joka autokorjaamollakin tissikalenteri seinällä vaan näytetäänkö niissä pornoa, HÄ?
Aasiakkaat poistuivat vähin äänin.
T: kulsti



